Ajankohtaista

09.12.2016

Verkkonuorisotyö uutta Nuorten Nurkan toiminnassa

  • 0

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ilmajoen yhdistyksen Nuorten Nurkka- hankkeessa kehitetään uudenlaista ja aktiivista nuorisoverkkotyön mallia. Tavoitteena on löytää toimiva kanava verkossa, jonka avulla nuoreen saadaan kontakti sekä aktivoidaan nuoria etsimään tietoa ja innostetaan uusiin harrastuksiin verkon avulla.

Nuorten Nurkka -hanke käynnistyi huhtikuussa 2016. Hankkeessa kehitetään erilaisia toimintoja nuorille heidän omista toiveistaan käsin. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Ilmajoen kunnan sekä muiden yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

-Hankkeen keskeinen ajatus on nuorten yksinäisyyden ehkäisy, kertoo Nuorten Nurkka -hankkeen koordinaattori Hymy Larimo-Tullila.

Hankkeen myötä Ilmajoen keskustaan on kesällä 2016 avattu Nuorten Nurkka -niminen tila, jossa nuorilla on lupa oleilla, tavata kavereita ja mahdollisuus osallistua itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä turvallisten ja läsnä olevien aikuisten kanssa. Tilatoiminnan lisäksi hanke järjestää erilaisia nuorille suunnattuja pienryhmätoimintoja. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi erilaista kerhoa; tanssikerho 5–6 -luokkalaisille sekä Tubettajat-kerho 7–9 -luokkalaisille.

Tubettajat-kerhossa nuoret tuottavat itse oman näköistään sisältöä nettiin Nuorten Nurkan Youtube kanavalle. Kerho on osa hankkeen nuorisoverkkotyön kehittämistä. Kerhon lisäksi hanke käynnistelee valtakunnallista “ Mun tarina” -livesarjaa Youtube- kanavalleen. “ Mun tarina” kokoaa yhteen tosielämän tarinoita ympäri Suomen. Kertojina toimivat aikuiset, joista jokaisella on kerrottavana oma tarinansa nuoruudestaan. Tarinoiden teemat ovat hyvinkin vaihtelevia; selviytymistarinoita kiusaamisesta, kokemuksia ulkomailla asumisesta, itsetunnosta, harrastuksista, unelmista sekä kiitollisuudesta. Kaikkia tarinoita yhdistää niiden ajankohtaisuus nuorten elämässä. Livelähetykset käynnistyvät kevään 2017 aikana ja tarinoita on tarkoitus kertoa kerran kuussa. Lähetystä seuraavilla on mahdollisuus kysyä ja kommentoida teemaa reaaliajassa chat-toiminnon avulla. Tarina jää katsottavaksi Nuorten Nurkan Youtube-kanavalle myös livelähetyksen jälkeen, joten tarina on mahdollista käydä katsomassa myös myöhemmin.

Internetin mukaan tuominen avuksi hankkeen nuorisotyöhön antaa lisämahdollisuuksia ja toimii kiinteänä osana Nuorten Nurkan toimintoja. Se ei kuitenkaan korvaa kasvotusten tehtävää vuorovaikutteista työtä.

- Verkkonuorisotyön avulla saavutamme kuitenkin myös niitä nuoria, joita emme syystä tai toisesta kasvotusten kohtaa, pohtii Hymy Larimo-Tullila.


0 kommenttia
24.10.2016

Käsityöyrittäjien matkassa Italiassa

  • 0

Neljä pohjalaisnaista lähti syyskuun puolivälissä viikonloppureissulle Italiaan matkalaukut täynnä paikallista designosaamista. Liiveri on mukana kuuden maan kansalaisten Eurooppa WITHEU -projektissa, jonka seminaari järjestettiin Collecchion kaupungissa samaan aikaan kuin paikalliset isot markkinat. Me pääsimme osaksi European Marketia yhdessä Kroatian, Ruotsin ja Espanjan kanssa. Osa myi ruokatuotteita ja me designia ja käsitöitä.

Innolla markkinoille suuntaamassa. Vasemmalta Johanna Rintamäki, Niina Keltamäki, Anna Koskimäki ja Kati Auranen.

Etelä-Pohjanmaata edustivat Niina Keltamäki NiinaKoo -merkin takaa, Huttaroon yrittäjät Anna Koskimäki ja Kati Auranen sekä allekirjoittanut Johanna Rintamäki Liiverin hallituksen sekä Seinäjoki Art & Design Weekin edustajana. NiinaKoon materiaali on paperi, josta hän toteuttaa niin taidegrafiikkaa kuin suloisia pieniä kirjakorujakin. Hiljattain perustetun Huttaroon liikeidea perustuu koruihin, jotka valmistetaan asiakkaan lähettämän kuvan muotoon. Useimmiten kuvana on lapsen piirros, josta Huttaroon naisten käsissä syntyy vaikkapa avaimenperä. Minä pakkasin laukkuuni kolmen paikallisen designerin tuotteita: GetBlin 3D-printattuja koruja, Irina K Designin printtejä sekä Murupumpulan kuoseilla koristettuja kortteja, tarjottimia sekä lasten vaatteita.

Suomi-naiset myyntikojullaan, vasemmalta Niina Keltamäki, Kati Auranen, Johanna Rintamäki ja Anna Koskimäki.

European Market oli osa Sagra della Croce -markkinoita, joka on kaupungin suurin vuotuinen tapahtuma.  Noin 200 markkinamyyjää levittäytyi ympäri kaupunkia ja alueen keskellä vilkkui iso tivoli, jonne erityisesti alueen nuoret kokoontuivat viettämään aikaa.

Collecchioon oli kutsuttu samaan aikaan myös heidän ystävyyskaupunkinsa edustajia Saksan Butzbachista, joten meitä oli lähes 70 hengen kansainvälinen porukka värittämässä italialaista pikkukaupunkia. Markkinatapahtuman ympärille oli koottu myös muuta sisältöä, kuten paikallisen taiteilijan Claudio Cesarin näyttely. Illalliset oli järjestetty erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimesta. Juustot, pastat ja erilaiset kinkut olivat menuissa luonnollisesti keskiössä.

Sanonta kuuluu, että kun matkustaa kauas, näkee paremmin lähelle. Todistimme, että suomalaiset ovat aivan liian vaatimattomia kielitaitonsa ja tuotteidensa laadun kanssa. Maailma on avoin – rohkeasti kohti!

Teksti: Johanna Rintamäki

Tutustu myös muihin Liiverin kv-mahdollisuuksiin.

0 kommenttia
29.08.2016

Kulttuuribuumi kutsuu teatteriseikkailuun

  • 0

Jalasjärven Jokipiin Nuorisoseuralla pyörähtää syyskuun alussa käyntiin lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriryhmä. Koululaisille tarkoitetun toiminnan ajatuksena on tutustuttaa osallistujat ilmaisutaidon ja teatterin maailmaan hauskalla tavalla.Teatteriryhmä on osa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kulttuuribuumi! -hankkeita, jotka toimivat Leader Liiverin ja Leader Suupohjan alueilla.

Elli Koskinen ja Niko Luokkakallio tuovat teatterin tuulahduksen Jokipiin Nuorisoseuralle. He pitävät tärkeänä, että myös sivukylillä asuvilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia.

-Jokipiin Nuorisoseuran kulttuuriryhmän tulevat toiminnot muovautuvat pitkälti sen perusteella, millaisia lapsia ja nuoria ilmoittautuu mukaan. Tarkoituksena on päästä tekemään erilaisia asioita ja oppimaan itsekin uutta. Tärkeintä on, että meillä kaikilla olisi yhdessä kivaa, kertovat ryhmän vetäjät Elli Koskinen ja Niko Luokkakallio.

Kaksikon mukaan pääpaino kerran viikossa kokoontuvan ryhmän toiminnassa tulee olemaan näyttelemisessä, jonka lisukkeina toimivat musiikki ja tanssi. Suuntautuminen kyseisiin toimintoihin on molemmille vetäjille luontevaa omien taustojen ja mielenkiinnon kohteiden vuoksi.

-Olen harrastanut näyttelemistä noin kuusi vuotta, jonka lisäksi olen ohjannut ja käsikirjoittanut. Teatteri jäi sivuun muiden opintojen ja työelämän tultua kuvioihin, mutta taustalla on aina kytenyt, että vielä jonain päivänä haluan jatkaa teatterin parissa erityisesti ohjaajana. Nyt kun tarjoutui mahdollisuus lähteä tähän toimintaan mukaan, olihan siihen tartuttava, Koskinen tuumaa.

Vaikka Niko Luokkakallio on vasta ysiluokkalainen, on hänelläkin jo kokemusta ohjaajan tehtävistä.

-Olen toiminut ohjaajana Jokipiin Nuorisoseuran perhekerhon näytelmäryhmässä. Ohjaamisen lisäksi näytteleminen ja musiikki kiinnostavat minua, hän selvittää.

Oman kylän juttu

Vetäjäpari toimii tehtävissään vapaaehtoispohjalta.

-Vapaaehtoistyö tuo tasapainoa työ- ja perhe-elämälle. Sen avulla tutustuu uusiin ihmisiin, ja tässä tapauksessa pääsee vaikuttamaan nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Koen tärkeänä, että ihmiset jaksavat ja viitsivät antaa aikaansa tämäntyyppiselle toiminnalle, Koskinen tähdentää. Ohjaajapari komppaa edellisiä lauseita.

-Omalla kohdallani pidän tärkeänä, että arjessani on muutakin kuin koulu ja koti, Luokkakallio nyökkää. Koskinen ja Luokkakallio korostavat, että lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen sivukylillä on ensiarvoisen tärkeää.

-Vanhemmilla ei ole aina aikaa ja mahdollisuutta kuskata lapsiaan harrastamaan keskustaan. Kylien omat harrastukset myös edesauttavat ryhmäytymistä ja luovat hyvää henkeä, he uskovat.

Jokipiin tulevat ryhmäläiset parivaljakko toivottaa lämpimästi tervetulleiksi uuden harrastuksen pariin.

-Tulkaa rohkeasti mukaan seikkailuun, tutustumaan ja hankkimaan uusia kokemuksia. Meidän ei tarvitse luoda täydellistä näytelmää. Oleellista on, että kohdataan ja tehdään asioita yhdessä.

Nuorisoseurantalo on kyläläisten suosittu kohtaus- ja harrastuspaikka.

Jokipiin Nuorisoseuran teatteriryhmä on osa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kulttuuribuumi! -hankkeita, jotka toimivat Leader Liiverin ja Leader Suupohjan alueilla. Kulttuuribuumi! tarjoaa maaseudun lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa säännöllistä ja ohjattua taide- ja kulttuuritoimintaa omalla kotiseudullaan. Hankkeiden toiminta-aika on 1.1.-2016-31.8.2018. Lisätietoja hankkeista löytyy osoitteesta http://www.epns.fi/kulttuuribuumi

 

 

 

0 kommenttia
29.06.2016

Kotiseutu tutuksi pyöräillen

  • 0

Ylistaron kylät tempaisevat järjestämällä sunnuntaina 10.7. pyöräilytapahtuman. Päivän aikana voi omatoimisesti kiertää eri käyntikohteita, joita on ympäri pitäjää luontopolkujen laavuista uimapaikkoihin ja kesäkahviloista kotimuseoihin. Kyläpyöräilyssä yhdistyvät mukavalla tavalla liikunta, ulkoilu ja yhdessäolo. Lisäbonuksena on asukkaiden - niin uusien kuin vanhojenkin - kotiseututietoisuuden lisääntyminen.

Ylistaroon kyläpyöräilyyn osallistujat voivat suunnistaa reittinsä vaikkapa Kyrönjoen varrelle tai pyöräillä tutustumaan etäisempien kylien luontokohteisiin. Kuva Kriikun myllystä ja Kyrönjoen kulttuurimaisemasta.

Pyöräretkelle voi ottaa evästä mukaan, sillä monella laavulla, niin metsämaisemissa kuin Kyrönjoki-varressakin, on tulentekopaikkoja. Kriikun mylly on avannut jälleen tänä kesänä ovensa, ja jäätelötauon voi pitää Wanhan Markin Puimuri Pehmiksessä. Kesäkahvilaa pitävät 8.7.–7.8. myös Kitinojan kyläseuralaiset vanhassa riihessä, perinnekylään johtavan tien risteyksessä. Perinnekylä on yksi asuntomessujen oheiskohde.

Museoista auki ovat Ylistaron kotiseutumuseo, Ritarin kotimuseo ja juuri avattu Rinta-Kaukolan kotimuseo. Uimaan pääsee polskahtamaan vaikkapa Rajamäen louhoksella tai Pietaruksen uimapaikassa Könnintien varressa. Siellä lämpiää iltapäivällä myös sauna.

Ylistaro-viikko lähtee mukavasti käyntiin kyläpyöräilyjen merkeissä. Reittikartan voi tulostaa tästä tai sen voi noutaa Ylistaro-talolta ja Kriikun myllyltä.

Myös Ilmajoella järjestetään kyläpyöräilyjä keskiviikkoisin elokuun alkuun saakka. Ilmajoki 500-juhlavuoteen liittyvät tempaukset järjestetään vuorollaan eri kylissä. Kaikkien kyläpyöräilyjen ajankohtiin voit tutustua täältä.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien UHOO-kesäkuvakilpailu jatkuu koko kesän. Ylistarosta kuvakohteena on Kainaston nuorisoseura. Muut kuvakohteet on listattu UHOO-uutisissa. Ottamalla kuvan kohteessa ja jakamalla sen Facebookissa tai Instagramissa hashtagilla #uhoo, osallistut 100 euron arvoisen lähiruokakorin arvontaan.

Kitinojan perinnekylässä on kaksitoista tonttia, jotka on osoitettu paikallisen perinteisen rakentamistavan jatkamiselle eli perinteisille pohjalaistaloille pihapiireineen. Tällä hetkellä kahdelle tontille on rakennettu, kolmas on myyty ja neljännestä on alustava varaus. Kitinojan kyläseura on saanut tukea alueen perustamiseen ja mm. rakennustapaohjeen laadintaan Leader Liiveristä. Rakennustapaohjeen löydät täältä.

0 kommenttia
17.05.2016

Lähiruokaa pop up -tapahtumista

  • 0

Lähiruoka on elokuusta alkaen entistä paremmin kuluttajien saatavilla. Liiverin alueella tullaan nimittäin kokeilemaan lähiruuan pop up -tapahtumia, joissa tuottajat markkinoivat tuotteitaan suoraan kuluttajille. Kokeiluun on lähdössä 20 alkutuottajaa ja jalostajaa, mutta lisää kaivataan vielä mukaan.

Projektipäällikkö Mari Viljanmaa (vasemmalla) tekee parhaillaan sopimuksia pop up -kokeiluun lähtevien lähiruokayrittäjien kanssa. Tällä hetkellä ringissä on 20 alkutuottajaa ja jalostajaa. Yksi heistä on kotileipuri Satu Hiltunen (oikealla).

-Jo nyt on tiedossamme, että valikoima tulee olemaan kattava ja tarjolla on monenlaista tuotetta, kertoo projektipäällikkö Mari Viljanmaa Into Seinäjoki Oy:stä. Tällä hetkellä Viljanmaa tekee edelleen sopimuksia tuottajien kanssa ja etsii sopivia tiloja.

-Kuluttajien kiinnostus lähi- ja luomuruokaa sekä luonnontuotteita kohtaan on lisännyt myös tuottajien kiinnostusta vastata tähän kysyntään. Yhteistyö tuottajien välillä on kuitenkin ollut tähän asti melko vähäistä, mitä hankkeella tullaan edistämään.

Yhdeksän tapahtumaviikkoa

Syksyn aikana Ilmajoen, Jalasjärven ja Seinäjoen alueilla järjestetään yhteensä yhdeksän tapahtumaviikkoa, kolme kullakin paikkakunnalla. Pop up -tiloja etsitään esimerkiksi tyhjistä liikekiinteistöitä ja profiililtaan erilaisista paikoista. Lisäksi pop up -tempauksia voidaan järjestää eri tapahtumissa.

-Kuluttajan etuna on se, että hänen ulottuvillaan on runsas valikoima lähiruokaa ja hän saa hankittua monta asiaa samasta paikasta. Tuottajan etuna taas on yhteismarkkinointi ja tuotteiden tunnetuksi tekeminen. Tuottajat myös jakavat esittelyvuorot ja muut pop up -tapahtumaan liittyvät tehtävät keskenään.

Suurena plussana yrittäjien kannalta Viljanmaa pitää syntyviä verkostoja, jotka parhaimmillaan jäävät elämään ja kehittyvät edelleen. Konseptia voidaan jatkossa hyödyntää vähintäänkin tapahtumissa, mutta se voi parhaimmillaan olla myös kehitysalusta pysyvään kivijalkakauppaan.

Nokkossämpylöitä ja pakurijauhetta

Pop up -kokeiluun on lähdössä mukaan Koskenkorvalla asuva kukkakaupan ammattilainen Satu Hiltunen. Hän tekee kotonaan tilauksesta leivonnaisia. Luonto ja luonnosta tulevat tuotteet ovat myös lähellä hänen sydäntään. Villiruoka näkyy hänen tuotteissaan muun muassa nokkossämpylöissä, joiden myynnillä hän aloitti Seinäjoen REKO-lähiruokarenkaassa.

Kotileipuri Satu Hiltunen kasvattaa myös yrttejä sekä kerää villiruokaa. Nokkoset hän käyttää sämpylöihin ja voikukista hän tekee hilloa.  

-Olen aina harrastanut leivontaa ja ollut apuna sukulaisten ja ystävien juhlissa. Provinssin talkooruokalan vastaavana olen toiminut jo useamman vuoden. Harrastuksesta lähtenyt sivutyö tuo mukavasti lisäelantoa, Hiltunen toteaa iloisena. Leivonnaisten lisäksi hän tekee myyntiin esimerkiksi aroniahilloa ja kuivattaa pakuria. Tyrnipakurikakku on hänen bravuurinsa.

Pop up -lähiruokahanke pilotoi yhteisiä markkinointitapahtumia Liiverin alueen tyhjiin liikekiinteistöihin. Hanketta toteuttaa Into Seinäjoki Oy. Hankkeen kustannusarvio on 53 000 euroa, josta Liiveri on myöntänyt 60 % tuen.

0 kommenttia
21.03.2016

Rajojen rikkomista ja tekemällä oppimista - Sinikka Koivumäki 50 vuotta

  • 0

Täytän 50 vuotta maaliskuun lopussa. Huikea saavutus! Sen verran pyöreiden täyttäminen hämmentää, että otin hieman lisäaikaa juhlien järjestämiseen ja lähden syntymäpäiväksi lämpimään. Mutta jotakin halusin sanoa ennen karkuun lähtöä ja niinpä aloin pohtia, miten minusta tuli minä ja mitä haluan vielä saavuttaa erityisesti työelämän näkökulmasta.

Pate on perheemme kolmas collie. Viihdymme molemmat lakeusmaisemissa, Patella on tilaa juosta ja minulla tilaa päästää ajatukset lentoon.

Olin hyvä koulussa. Äiti aina kannusti ja oli ylpeä tyttärestään, olinhan suvun ensimmäinen ylioppilas. Mummu oli sitä mieltä, että minun pitäisi opiskella lääkäriksi. Ei, pelkkä veren näkeminenkin jo pyörryttää - niinpä lähdin lukemaan elintarviketieteitä Helsingin yliopistoon. Sinne kun sai lisäpisteitä leipomossa työskentelystä. Ja kun silloinen esimieheni Anttilan tavaratalon rakennustyömaalla meni vielä lausumaan, että jos hän saisi valita uudestaan, hän lähtisi maatalous-metsätieteelliseen. Se oli sitten siinä.

Opiskeluaikana työkokemusta kertyi leipomo- ja rakennusalan lisäksi teurastamosta ja elintarvikkeiden tuotekehityksestä. Maisteriksi valmistumisen jälkeen silloinen Makes, nykyinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tarjosi moninaisia tehtäviä kolmen lapsen syntymien lomassa. Yksi parhaimpia oppeja Makesin aikana oli kansainvälinen Adapt-hanke, jossa sain tehdä töitä kokeneen projektipäällikön rinnalla. Jouduin tilanteisiin, joissa osaaminen ei aina riittänyt, mutta rohkeutta oli tarpeeksi. Ammatillinen osaaminen kasvoi harppauksin aivan uskomattoman esimiehen ansiosta. 

Kolmannen lapsen syntymän jälkeen piti keksiä jotakin sellaista, että saisin kontakteja kodin ulkopuolelle. Olin kyläseuramme puheenjohtaja ja ryhdyin oman kylän Leader-hankkeen vapaaehtoiseksi johtajaksi. Elettiin ensimmäisen Leader-ohjelmakauden loppua ja silloinen toiminnanjohtaja Nina Harjunpää siirtyi TE-keskukseen töihin. Tulin valituksi hänen seuraajakseen vuonna 2001 ja toiminnanjohtajan tehtävissä olen viihtynyt siitä lähtien, jo yli 14 vuotta. 

Liiverissä olen saanut toteuttaa itseäni ja kehittää aluetta yhdessä asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Työn jälki on konkreettista ja innostavaa. Ja mikä parasta, olen jälleen saanut esimiehet, jotka ovat tukeneet ja innostaneet rajojen rikkomiseen ja innovatiivisuuteen. Ja arvostaneet, mikä ei tämän päivän työelämässä ole itsestään selvyys. Kaiken takana on myös aviomies, joka on kannustanut elämän eri käänteissä.

Aikaisemmin lasten harrastukset ja erityisesti taitoluistelu vei leijonan osan vapaa-ajastani. Viidenkympin kynnyksellä on lapset jo isoja ja omaa aikaa on enemmän. Jotakin uutta pitäisi taas keksiä. Kansainvälisyys on alkanut kiinnostaa. Olen ajatellut, ettei se ole minun juttuni, kun kielitaito ei ole aivan excellent. Mutta juju taitaakin olla juuri siinä. Se kiehtoo, mitä en aivan vielä osaa.  

Olen ollut onnekas saadessani työurani aikana työskennellä aivan huikeiden työkavereiden ja esimiesten kanssa. Heiltä saamaani oppia olen pyrkinyt hyödyntämään omassa työssäni. Uskon tekemälläoppimiseen ja siitähän paikallisessa kehittämistyössäkin on parhaimmillaan kyse. Kokeillaan rohkeasti jotakin uutta ja opitaan siitä!

Merkkipäiväni kunniaksi voit tukea nuorten omatoimisuutta ja innovatiivisuutta lahjoittamalla haluamasi summan Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n tilille FI86 5071 0020 0189 10, viestikenttään merkki Sinikka50.  Varat ohjataan nuorten, 13 - 25 -vuotiaiden pieniin Nuoriso-Leader -projekteihin.

Paten nimi tulee rakkaan kesäpaikkamme, Mustajärven mukaan.

0 kommenttia
21.03.2016

Lähde mukaan kansainväliseen vapaaehtoistyön kehittäjien verkostoon!

  • 0

Liiveri on mukana kansainvälisessä EVOLAQ-verkostossa, jossa vaihdetaan kokemuksia hyvistä vapaaehtoistyön tekemisen malleista. Projekti on rahoitettu Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. Vapaaehtoistyön kohderyhminä ovat nuoret, ikäihmiset, vammaiset ja maahanmuuttajat, sekä vapaaehtoistyön tekijöinä että työn kohteina. Kumppanimaat ovat Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Ruotsi, Saksa ja Suomi.

Kokemuksia vaihdetaan kussakin maassa pidettävissä seminaareissa, joihin Liiveri voi lähettää 1–3 vapaaehtoistyön kehittäjää alueeltamme. Liiveri osallistuu matkakustannuksiin ja järjestävä taho hoitaa majoituksen. Lähtijän omaksi kustannukseksi jää seminaariin käytetty työaika ja mahdollisesti osa matkakuluista.  Seuraava tapaaminen on 30.5.–2.6. Norrköpingissä. Siellä teemana ovat nuoret, maahanmuuttajat ja vammaiset. Syyskuussa on tapaaminen Saksassa ja siellä teemana ovat ikäihmiset. Marraskuun tapaamisessa Kroatiassa teemana ovat nuoret. Vuonna 2017 on viisi tapaamista, joista Liiveri järjestää yhden.  

Kutsumme vapaaehtoistyön kehittäjiä mukaan projektiin! Järjestämme projektista kiinnostuneille infotilaisuuden 19.4. klo 18 Liiverin toimistolla osoitteessa Könnintie 27, Ilmajoki. Tilaisuudessa on esillä myös Liiverin muita rahoitusmahdollisuuksia yhdistyksille.Tervetuloa!

Ilmoittautumiset ennakkoon 14.4. mennessä tästä linkistä. Mikäli et pääse tilaisuuteen, mutta olisit kiinnostunut osallistumaan verkostoon, ilmoita siitäkin oheisen linkin kautta.  



Itävallassa pidetyssä projektin ensimmäisessä tapaamisessa tutustuimme vanhustyön yksikköön, jossa toimii yli 50 vapaaehtoista. 

0 kommenttia
21.03.2016

Liiveri palkitsi Päivi Alaniskan diplomilla

  • 0

Päivi Alaniska on Leader Liiverin vuoden 2016 Nuoresta pitäen -diplomin saaja. Jo nuorena syttynyt palo yhdistys- ja järjestöelämään on viitoittanut hänen urapolkuaan aluekehittäjänä, opettajana ja tapahtumatuottamisen osaajana. Tällä hetkellä Alaniska työskentelee alkavien yrittäjien palveluissa Into Seinäjoki Oy:ssä.

Liiverin Diplomi myönnetään vuosittain hyvästä kehittämistyöstä. Leaderin 20-vuotisjuhlan kunniaksi Liiveri haluaa nostaa esiin kehittämistarinan Päivi Alaniskasta, joka on kasvanut nuoresta aktiivista elinkeinojen kehittäjäksi.

Jalasjärvellä kasvanut Päivi Alaniska oli nuorena innokas partiolainen ja SPR:n toimija.
-Lapsuudessani Mukula-tapahtuma eli kulta-aikaansa. Vanhempanikin talkoilivat Mukulassa ja sain olla heidän mukanaan tapahtuman kahinoissa, kertoo Alaniska.

Kun Jalasjärvelle perustettiin 1990-luvun jälkipuoliskolla nuorisovaltuusto ensimmäisten joukossa maassamme, valittiin Alaniska sen jäseneksi. Hän antaa kiitokset sen aikaisille Jalasjärven nuorisotyöntekijöille, jotka mahdollistivat nuorten tekemisen ja osallistumisen muun muassa Nuorisotalo Wilholan kautta.
-Kaikille pienellä paikkakunnalla vietetty teini-ikä ei ole miellyttävä kokemus, mutta minulle oli, koska sain tehdä niitä asioita mistä tykkäsin – ja paljon, nauraa Alaniska.

"En ajatellut silloin, että tapahtumista tulisi niin iso osa elämääni"

Vuosituhannen taitteessa Alaniska päätyi lukion jälkeen Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan englannin opettajaksi. Siellä hänen vapaa-aikansa täyttyi ainejärjestötoiminnalla ja keikkojen ja klubien järjestämisellä opiskelukavereiden kanssa.
-En ajatellut silloin että tapahtumista tulisi niin iso osa elämääni, kertoo Alaniska.

Vaikka Aukusti-tapahtuma ideoitiin jo Alaniskan ollessa Jalasjärven Nuorisovaltuustossa, osallistui hän tapahtuman järjestämiseen vasta 2004, kun lupautui Mikko Jokipiin ja Juha Siirtolan avuksi ensimmäistä kertaa laajempana järjestettyyn Aukustiin.
– Sille tielle sitten jäätiin, hymyilee Alaniska.


Kymmenen vuotta sitten kuvatussa videossa Päivi Alaniska ja Juha Siirtola kertovat kokemuksiaan Aukustin kehittämisestä. Kummatkin heistä ovat myös työskennelleet lyhyet pätkät Liiverin nuorisoaktivaattoreina.

- Aukustin tuotannon puitteissa tutustuin myös Selmun aktiiveihin ja heidän saattelemana päädyin itsekin Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen toimintaan mukaan, kertoo Alaniska.
- Tapahtumajärjestämisessä mukana oleminen on palkitsevaa. Se on yhtä aikaa käsittämättömän hienoa ja ihan kauheata, riippuen vähän paljonko on satanut vettä viime päivinä, Alaniska nauraa. Ajattelen niin, että jos jossain tehtävissä onnistuu tai itsensä ylittää, silloin on yleensä ollut myös hyvässä seurassa. Olen saanut työskennellä rohkeiden, luovien, erilaisten ihmisten kanssa ja ne ihmiset ympärillä ovat mahdollistaneet oman kasvuni, jatkaa Alaniska.

Hankemaailma tutuksi

Alaniska aloitti työt Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opettajana syksyllä 2008, jolloin Seinäjoesta tuli koti. Ensikosteus hankemaailman oli tapahtunut jo Mukula ry:n toteuttamissa Liiverin rahoittamissa Leader-hankkeissa, joilla kehitettiin Jalasjärveä nuoria osallistamalla. Suurimman osan tähänastisesta työurastaan Alaniska onkin työskennellyt projekteissa. Tutuiksi ovat tulleet niin maaseutuohjelman kuin rakennerahastojenkin hankkeet.

-Hienoissa jutuissa on saanut olla mukana. SibAn Rytminno -hankkeesta lähti liikkeelle Mars-tapahtuma ja Liiverin rahoittamasta Tapahtumalataamo-hankkeen avulla käynnistyi Autohifi & Tuning -tapahtuma sekä Särkyneen sillan markkinat. Noita kaikkia tapahtumia järjestetään edelleen, Alaniska toteaa tyytyväisenä.


Tapahtumalataamo-hanke järjesti Unelmien tapahtuma -työpajoja, joissa etsittiin hyvän tapahtuman reseptiä sekä uusia tapahtuma-aihioita ja -paikkoja. Päivi Alaniska (kuvassa oikealla) ohjeisti Ilmajoen työpajan osallistujia keväällä 2013.

Vuonna 2015 toteutettua Yhdistämö-hanketta Alaniska pitää mielenkiintoisena kokeiluna. Siinä etsittiin ja järjestettiin yhteisöllisiä työtiloja yksinyrittäjille ja etätyötä tekeville. Tällaisia HUB-tiloja löytyi yllättävistäkin paikoista kuten kauppakeskusten tyhjistä liiketiloista.
-Vaikka emme onnistuneet saamaan ketään yrittäjää perustamaan HUB-tilaa, niin siemen jäi varmasti itämään. Arvokasta oli verkostojen rakentaminen sillä yksinyrittäjille oli merkityksellistä kohdata vertaisiaan ja jakaa kokemuksia. Monille aukesi myös uusia työtilaisuuksia.

Valmennusta yrittäjiksi aikoville

Nykyinen työ on selkeä jatkumo aikaisemmalle tehtävälle yrittäjien parissa. Alaniska työskentelee projektipäällikkönä Into Seinäjoki Oy:ssä alkavien yrittäjien palveluissa, joissa toteutetaan muun muassa valmennusta alkaville yrittäjille.
-Järjestämme yhteisöllistä liikeidean kehittämisen valmennusta yrittäjiksi aikoville. Ennen yrittäjäksi lähtemistä voi tulla valmennukseen kehittämään ja kirkastamaan liikeideaansa. Autamme muun muassa myynnin, markkinoinnin tai tuotteistamisen suunnittelussa. Lisäksi olemme keränneet yrittajaksiseinajoelle.fi -sivuille tietoa eri tahoista, jotka voivat auttaa alkavaa yrittäjää. Monelle yksin yritystoimintaa suunnittelevalle suurin apu mitä voidaan tarjota on kuunteleminen ja kysyminen. Valmennus tarjoaa paikan ja ajan, jossa miettiä yritystoimintaansa ja tavata muita samassa kohdassa olevia, Alaniska kertoo.

Alaniska toimi Mukula ry:n hallituksessa ja Aukustin tuotantotiimissä vuosina 2005- 2013 ja talkoilee edelleen järjestettävässä elokuisessa tapahtumassa. Alaniska valittiin Selmun hallitukseen syksyllä 2006, jossa jatkoi vuoteen 2014 asti toimien tuona aikana myös yhdistyksen historian ensimmäisenä naispuheenjohtajana.

0 kommenttia
08.02.2016

Kaupunki-Leader tulee!

  • 0

Harri Pihlajamäki aloitti tammikuun alussa työt Liiverin Kotokortteli-hankkeessa. Hänen tehtävänään on innostaa Seinäjoen asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen keskusta-alueella.

Musiikin suurkuluttajaksi tunnustautuva Harri Pihlajamäki viihtyy myös kirjojen parissa. Apila-kirjastosta hänet voi tavoittaa kannettavansa äärestä tai jututtamassa kaupunkilaisia keskusta-alueen kehittämisestä.

Seinäjoki on ollut Harri Pihlajamäen kotikaupunki vuodesta 1992 alkaen, jolloin hän tuli paikkakunnalle nuoriso-ohjaajaksi. Alavuden Sydänmaalta lähtöisin oleva Pihlajamäki on myös hankkinut monipuolista kokemusta erilaisista projektihommista. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistyksen, Selmun toiminnanjohtajana. Hän toimi tehtävässä vuosina 2003–2014.

-Selmun ja Provinssin kautta minulla on laaja kontaktiverkosto, Pihlajamäki toteaa. Verkostoista onkin hyötyä, sillä Kotokortteli-hankkeen tavoitteena on laatia osallistavan prosessin kautta paikallisen kehittämisen strategia Seinäjoen keskusta-alueelle. Tämä alue on rajattu EU:n maaseuturahaston ulkopuolelle.

-Kutsun suunnittelutyöhön mukaan alueen yhdistyksiä, yrittäjiä ja asukkaita opiskelijoista ikäihmisin, Pihlajamäki kannustaa. Kaupunki eri hallintokuntineen on luonnollisesti tärkeä yhteistyökumppani. Myös Sydämellinen Seinäjoki ry sekä keskusta-alueen kehittämiseen liittyvät hankkeet ovat keskeisessä roolissa verkoston luomisessa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat niin ikään keskusta-alueen tapahtumat ja niiden toteuttajat.

Pihlajamäki kokee, että Seinäjoen henkinen ilmapiiri on viime vuosina kehittynyt aikaisempaa positiivisempaan suuntaan.

-Täytyy kuitenkin muistaa, että tyytyväisyys on kehityksen jarru. Ainoa pysyvä asia on muutos. Toki hän on harmistunut siitä, että keskustassa on paljon liiketiloja tyhjillään. Hän kuitenkin uskoo, että suunnitelmissa oleva parkkihalli ja uusi rakennuskanta tuovat kaupunkikeskustaan kaivattua elävyyttä ja viihtyisyyttä.

Työnsä Pihlajamäki on aloittanut ottamalla yhteyttä eri toimijoihin ja kokoamalla kehittäjäverkostoa. Ideoiden keruu alkaa asukasilloista, joita järjestetään kevään aikana. Niissä toimintatapana ovat keskustelut ja ryhmätyöt. Tavoitteena on, että osallistava prosessi jo itsessään aktivoisi kaupunkilaisia toimimaan elinympäristönsä hyväksi ja saamaan kokemuksia osallistumisesta. Ydinkeskustassa asuu paljon eläkeläisiä ja opiskelijoita, joiden ääni on myös syytä saada kuuluviin.

-Yhteyttä voidaan pitää puolin ja toisin myös sosiaalisen median kautta, sillä Kotokortteli näkyy sekä Facebookissa että Instagramissa. Perinteisempänä mediana yhteistyökumppaniksi on lupautunut Epari, jonka kautta tiedotetaan asukasilloista, kyselyistä ja muista tapahtumista, Pihlajamäki kertoo.

Harri Pihlajamäen yhteystiedot

Strategiatyö Kotokortteli-hankkeessa jatkuu syksyyn 2016 saakka. Etelä-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa. Hanketta rahoittaa myös Seinäjoen kaupunki. Kaupunkistrategia luo pohjan kansalaislähtöiselle kehittämistyölle, joka on yksi Leader-toiminnan keskeisistä periaatteista. Tavoitteena on, että asukkaat lähtevät toteuttamaan strategiaan kirjattuja ideoita. Käynnistyviin hankkeisiin voidaan hakea myös ulkopuolista rahoitusta.

0 kommenttia
02.02.2016

Yritystuista potkua Ylistaroon

  • 0

Kyrönmaan Fysioterapia laajensi palvelutarjontaansa ja avasi Seinäjoen Ylistarossa kuntosalin. Vastaavaa palvelua, jossa asiakkaalla on kulkukortilla pääsy kuntosalille joka päivä klo 8–21, ei Ylistaron alueella aikaisemmin ole ollut. Hiljattain myös toinen ylistarolainen yritys, Vuorelan Rauta laajensi asepajansa toimitiloja ja pystyi näin parantamaan asiakaspalveluaan. Kumpikin yritys on saanut investointitukea Leader Liiveristä.

Juha Laitila, Tuula Harjamäki ja Marika Jalonen toivottavat asiakkaat tervetulleiksi kuntosalille tai ryhmäliikuntatunneille. Liiveri myönsi investointitukea tilojen remontointiin ja kuntosalilaitteiden hankintaan.

Ensimmäinen yritysmuotoinen kuntosali Ylistarossa

Kuntosalin avaaminen fysioterapiatilojen yhteyteen mahdollisti uuden  työntekijän palkkaamisen ja suunnitteilla on myös palkata yritykseen toinen henkilö lisää, iloitsee Kyrönmaan Fysioterapian yrittäjä Tuula Harjamäki. Vuonna 1994 perustettu yritys on aina työllistänyt Harjamäen itsensä lisäksi kolme työntekijää.

Uutena työntekijänä aloitti fysioterapeutti Juha Laitila, hänen lisäkseen kuntosaliohjaajana työskentelee myös fysioterapeutti Marika Jalonen. Kuntosalin palveluihin kuuluu harjoittelun alkaessa yksilöohjausta, joka sisältää haastattelun, yksilöllisen ohjelman laatimisen sekä perehdytyksen laitteisiin. Laitila ja Jalonen vetävät myös ryhmäliikuntatunteja sekä erityisryhmien liikuntaa.

- Kuntosalin avaaminen fysioterapiatilojen yhteyteen mahdollisti uuden  työntekijän palkkaamisen ja suunnitteilla on myös palkata yritykseen toinen henkilö lisää, iloitsee Kyrönmaan Fysioterapian yrittäjä Tuula Harjamäki. Vuonna 1994 perustettu yritys on aina työllistänyt Harjamäen itsensä lisäksi kolme työntekijää.

- Kaikenikäiset ja kaikentasoiset voivat aloittaa kuntosaliharjoittelun, vakuuttavat ohjaajat. Esimerkiksi eläkeläisten kuntosaliryhmä on tarkoitettu ikääntyville henkilöille liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Arkielämässä pärjäämiseen ja kaatumisten estämiseen lihaskuntoharjoittelulla on tärkeä merkitys.

Lisätietoja: http://kyronmaanfysioterapia.com

Kyrönmaan Fysioterapian kuntosalitoiminnan käynnistämisen kokonaiskustannukset ovat 72 606 euroa, josta Liiverin investointituki on 14 521,20 euroa.

Vuorelalla asiakkaita ympäri Suomen

Mikko Vuorela on kolmannen polven yrittäjä Vuorelan Raudassa. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2002 ja aseseppä-artesaaniksi valmistunut Vuorela keskitti yrityksensä liiketoiminnan aseiden myyntiin, korjaukseen ja huoltoon. Edelleen pajassa valmistetaan myös muun muassa erikoispultteja. 

- Viime kesänä tehdyn liiketilan laajennuksen myötä asiakaspalvelu on entistä laadukkaampaa ja toimivampaa, kun huoltopuoli voitiin eriyttää myyntipuolesta ja tuotevalikoimaa pystyttiin lisäämään, kertoo Vuorela. Samalla asennettiin myös hälytysjärjestelmä ja hankittiin kalusteita.

Aputoiminimellä Asepaja M. Vuorela toimiva liike palvelee asiakkaita ympäri Suomen. Itsekin metsästystä jo pienestä pitäen harrastanut Vuorela on saavuttanut niin metsästäjien, ampumaharrastajien kuin maahantuojien keskuudessa luottamusta ja on omien sanojensa mukaan ”jo jonkinlainen nimi” asealan erikoisosaajana. Netti on hyvä markkinointikanava ja monet tilaukset hoidetaan puhelimitse tai sähköpostin kautta.

- Asiakkaita on aina Joensuuta, Inaria, Hankoa ja Lahtea myöten, kertoo Mikon äiti Marja-Liisa Vuorela, joka on jo jäänyt yrityksestä eläkkeelle, mutta on edelleen poikansa apuna hoitamassa juoksevia asioita tarpeen mukaan. Mikon puolison Minna Vuorelan on myös tarkoitus työllistyä yrityksessä.

Vuorelan Rauta vietti viime vuonna perheyrityksen 70-vuotisjuhlavuotta sekä heinäkuussa asepajan laajennuksen avajaisia. Asepajan laajennushanke oli Liiverin ensimmäinen yritystukihakemus tällä ohjelmakaudella. Minna, Marja-Liisa ja Mikko Vuorela iloitsevat uusista, avarista liiketiloista.

Lisätietoja: http://www.asepajamvuorela.fi

Vuorelan Raudan asepajan laajennuksen kokonaiskustannukset ovat 68 813,00 euroa, josta Liiverin investointituki on 13 762,60 euroa.

 

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje